Positiivinen leipäongelma

Leiväntekoharjoitteluni on johtanut nyt siihen pisteeseen, että perheen vatsat ovat täynnä leipää, pakastin on täynnä leipää ja lisää leipää tulee uunista jatkuvasti ulos... Täytynee perustaa Pieni Leipäpuoti! Kuvassa Helene Johanssonin ohjeesta muokattu helppo juurileipä, vehnä- ja ruisjauhoihin leivottu. Maukasta tuli!

Hiihtolomalaisen aamiaissämpylät

Uusi suosikkileipurini, ruotsalainen Martin Johansson, on kehittänyt reseptin todella helpoille aamiaissämpylöille. Taikina tehdään illalla yöksi kohoamaan, aamulla taikina jaetaan sämpylöiksi ja paistetaan. Leivistä tulee ihanan keveitä, niissä on isoja ilmakuplia ja hyvä rakenne. Jos haluat tuoreita sämpylöitä iltapalalle, tee taikina kohoamaan aamulla ja paista sämpylät ladulta tultua! Tässä ohjeessa oikea määrä aineksia on kaiken a ja o, joten suosittelen keittiövaa'an käyttöä. Osan, esim. 100 g vehnäjauhoista voit korvata muilla, vaikkapa grahamjauhoilla. Näin on tehty myös alla olevien kuvien sämpylöissä. Pidä kuitenkin jauhojen kokonaismäärä alkuperäisen ohjeen mukaisena. Taikinasta tulee noin 10 sämpylää. (Huom! Ohjeen hiivamäärässä ei ole virhettä, taikinan kohotessa monta tuntia vain pieni määrä riittää!)

Taikina
3 g hiivaa
350 g kylmää vettä
450 g erikoisvehnäjauhoja
9 g suolaa

Illalla
Liota hiiva veteen vähintään kolme litraa vetävässä kulhossa. Sekoita kaikki muut ainekset kerralla taikinaan ja sekoita sen verran, että ainekset ovat kunnolla sekaisin. Taikinaa ei tarvitse vaivata! Jätä kulho yöksi huoneenlämpöön kannella tai tuorekelmulla peitettynä.

Aamulla
Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Ota leivinpaperi pöydälle ja ripottele sille hieman jauhoja. Kaavi taikina kulhosta varovasti leivinpaperin päälle. Taittele taikinan reunat keskustaa kohti varovasti "paketiksi" ja käännä taikina ylösalaisin niin, että saat sileän puolen päälle. Peitä taikina leivinliinalla ja anna kohota 30-45 minuuttia. Jaa taikina taikinaraapalla, juustohöylällä tai vastaavalla noin kymmeneen palaan ja asettele ne leivinpaperille niin, etteivät ne kosketa toisiaan. Huom! Älä pyörittele tai painele taikinaa! Paista kuumassa uunissa 10-15 minuuttia.

Mansikkakakku

Tytär, 4 v, on vesirokossa. Lohdutuksena sille, että viikonloppuna kaikki kiva, mm. pikkuserkun ja hoitokaverin synttärikekkerit, jäivät väliin, lupasin, että leivomme synttärikakun yhdessä kotona. Siitä tulikin aika hempeä. Maut sopisivat mainiosti lastenkutsuille. Samalla sain hyvän tekosyyn testata uutta neliökakkuvuokaani. Se antaa vähän tavanomaista erikoisemman muodon kakulle.

Kakkupohja
4 munaa
1,25 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
0,75 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kuivat aineet siivilän läpi ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes kakku on kypsä. Irrota kakku vuoasta ja anna jäähtyä.

Täyte
1 prk kuohu- tai vispikermaa
0,5 dl mansikoita
1 prk maustettua rahkaa, vanilja
1 tl vaniljasokeria
2 rkl sokeria

Soseuta mansikat. Vaahdota kerma. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Jaa kakkupohja kolmeen tai neljään osaan. Jos kakku tuntuu kovin kuivalta, voit kostuttaa sitä noin puolella desillä maitoa. Täyte on myös löysä, joten sekin kostuttaa kakkua vetäytymisaikana. Kasaa kakku takaisin paistovuokaan. Jos siinä ei ole irtopohjaa, laita pohjalle tuorekelmua irrottamisen helpottamiseksi. Jaa täyte tasaisesti kakkuväleihin. Peitä kakku kelmulla ja laita päälle kevyt paino. Anna kakun vetäytyä muutama tunti tai yön yli jääkaapissa.

Koristeluun
1 prk vispikermaa
2 rkl mansikkatomusokeria
punaista elintarvikeväriä
nonparelleja

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää sekaan tomusokeri sekä elintarvikeväriä, jotta saat halutun sävyn kermaan. Kumoa kakku tarjoiluvadille. Levitä ohut kerros kermavaahtoa kakun päälle tarttumapinnaksi. Lusikoi loppu kermavaahto pursotuspussiin ja pursota haluamiasi kuvioita kakun pinnalle, koristele lopuksi nonparelleilla.

Leipää!!!

Blogin hiljaiselosta huolimatta Ruusulaaksossa on viime viikkoina leivottu enemmän kuin koskaan. Olen opetellut hapanjuurileivontaa oikein toden teolla, eri vaiheisia vehnä- ja ruisjuuria on vaatehuoneen hyllyllä (sopiva lämpötila!) purkkikaupalla. Osa tuotoksista on onnistunut mainiosti, osasta olen ottanut opikseni. Iltalukemisina olen opiskellut juurten valmistamista ja elossapitoa leipäkirjoista (mm. Martin Johansson, Jan Hedh, Helene Johansson). Palkitsevinta on ollut muutamien leipien onnistuminen jopa yli odotusten. Hapanjuureen tehty leipä on rapeakuorista, sisältä pehmeää ja sitkeää ja lievästi happaman makuista, todella herkullista. Alla muutama kuva onnistuneimmista leivistä ja hapanjuuresta. Kunhan opettelen vielä lisää, yritän laittaa tänne myös ohjeita.

Kuvissa villihiivan tekoa rusinoiden avulla, kupliva vehnähapanjuuri, maalaisleipä sekä pitkään kohotettu valea leipä, suklaapatonkeja ja pain blanc.